Valokuvatorstain aiheena on kone.
Tälle naapurin vanhalle koneelle voisin kirjoittaa myös runon. Mitä näet tässä? Sydämen, paletin, inhimillisen kohtalon, surua, kaipausta?? Voiko kone olla osani, kohtaloni? Myös tietokone?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Onpas upea, taitaapa olla kyseessä hevosvetoisen haravakoneen ohjaajan istuin.
Komposti, sen täsmällisemmin sitä ei kai voi sanoa! Kyllä kai yhdelläkin hevosvoimalla toimiva kone on kone, sitä vähän mietiskelin.
Kaunis kone vanhana ja ruostuneenakin. Kaunista muotoilua. Tuossa oli hyvä istua ja kyntää pelolla. Meni lujempaa kuin hevonen. Vähän surullinen kuva. Mennyt maailma.
Lähetä kommentti