Surviaisten tanssi

Runo- ja valokuvatorstain haasteena on tanssi.






ilta nukkuu jo

kuulen kuinka viime säde säestää
niityn reunassa surviaisten tanssin

joku lausuu sisälläni hellaakosken runoa,
ja huomaan että kuvastani puuttuu
ahven, västäräkki, pääskynen
ja - kuolema

sillä en jaksa sitä nyt, hiljainen tanssi jatkuu,
kuvassani, yö pysähtyy, kasvaa kiinni, runoutuu

--

Isäni lausui aikanaan tätäkin Hellaakosken runoa, usein. Se on osa lapsuudenmuistojani. Äkikseltään hoksasin sen sanat netistä täältä.

Kevyttä kesää

Valokuvatorstain aiheena on JÄÄTELÖKESÄ





Tällaista sydänmerkillistä hyvää kevyttä keskikesää kaikille juhannuspäivänä! Lääkärin määräyksestä!

Hylätyt koneet

Valokuvatorstain aiheena on kone.

Tälle naapurin vanhalle koneelle voisin kirjoittaa myös runon. Mitä näet tässä? Sydämen, paletin, inhimillisen kohtalon, surua, kaipausta?? Voiko kone olla osani, kohtaloni? Myös tietokone?

Kukat

Runo- ja valokuvatorstain 49. haaste:

Osa haastetekstistä: "Oliverille kukat ovat aina olleet paitsi rakkauden, myös elämän ruokaa. Kukat joita voi katsella ja haistella, joiden kanssa voi elää niiden lyhyen elinkaaren ajan, ne ovat oma nautinnon lähteensä, loputtoman antoisa."






Nyt olen myrkyllinen kuin oleanteri.
Lehteni ovat paksut kuin kistuksen.
Puheeni piikkinen kuin orjanlaakeri.
Näin tänään itse kukin.

--