torstai 29. maaliskuuta 2007

Pihlajanmarja




Runo- ja valokuvatorstai kyselee kauneinta sanaa. Tässä yksi ehdotus. Mitä emme saa, mitä tavoittelemme. Mikä saa irvistämään, todelle.

perjantai 23. maaliskuuta 2007

Kotoinen peili-tynnyri - tässä kuvaustilanne


Julkaisin runotorstain torstaiaiheeseen kuvan tuosta tynnyristä. Kroppasin vain tuon "kotoisimman" osan eli tynnyrin heijastuksineen. Kommenteissa kiinnostuttiin tuosta heijastuksesta eli mietittiin miten peili on saatu aikaan... No, ihan kuvaamalla. Muuten kun on enemmänkin kuvannut heijastuksia, niin useasti heijastus veden pinnassa näyttää terävämmältä kuin heijastuva kohde. En tiedä mistä se johtuu, ehkä heijastuksesta kuitenkin vähenee yksityiskohdat ja kuva ikäänkuin selkiytyy. Eli luonnon unsharp mask. Alkuperäisessä postauksessa, eilisessä, oli ideana esittää epäsuorasti talon miltei päällä humisevat männyt. Tässä kuvassa näkyy sekä heijastuvien puiden rungot että latvat. Keskikohta nyt valitettavasti uupuu.

Innostuin tuosta tynnyristä aika lailla. Siinä kuvattiin enemmänkin. Ja meillä on toinenkin tynnyri jossa on koivuja. Mutta esimerkiksi noista pihlajanlehdistä veden pinnalla kellumassa tehtiin postikortti. Johon sitten taas kyllä tuotiin Photoshopissa valonlähde, ikään kuin katulamppu. En mitenkään vierasta Photoshoppia ja Photoshoppityönä olisin kyllä tynnyristä ylpeäkin. Tämän kuvan kuitenkin valitsin koska jostain syystä siinä on paras heijastus.

torstai 22. maaliskuuta 2007

Kotoista



Runo- ja valokuvatorstain aiheena on kodikkuus.


koti

katto pään päällä,
ja männyt, ja
räsymatto,
ja rakas

sunnuntai 18. maaliskuuta 2007

Kollaja kestää

Eilen lauantaina oli Oulun Rotuaarilla mielenosoitus, jossa minäkin olin mukana. Edellisestä mielenosoituksestani on aikaa - en edes varmuudella muista miten paljon... Puolustimme nyt koskiensuojelulakia ja erityisesti Iijoen keskijuoksun vapautta. Kollajan ja Vuotoksen altaat pitäisi jättää rauhaan!
Mielenosoitus aloitti säpinäpäivän Rotuaarilla - olihan vaalinaluspäivä. Joku jakoi ilmaista käristemakkaraakin osoittaen - huonoa makua, minusta. Kymmenien metrien jonosta päätellen - moni tykkäsi. Ja torinrannan parkkipaikoilta lähti mielenosoituksen kanssa samaan aikaan Pohjola-rallin yli 200 ralliautoa. Vaalitunnelmaa ja -tuoksua sielläkin. Lylyn kuvia Rantakadun seinillä ja bussinkyljessä aivan maalialueella. Tunkkaista nuoleskelevaa populismia. Mutta kaikkineen - elämän mutkikasta kerroksellisuutta jossa välttämättä fyysisesti lähelläkään olevat sosiaaliset todellisuudet eivät toisiaan leikkaa. Kaukana toisistaan kuin modernin runon metaforat.

Yhdistelin kaksi panoraamaa. Yllä on toinen alun perin noin 9000 pikselin levyisistä kuvista. Alkuperäisestä kuvasta erottaa hyvin kasvotkin. Kyselkääpä jos joku tarvitsee!

torstai 15. maaliskuuta 2007

Ei yksin ajatuksen voimalla...


Valokuvatorstain aiheena: Ajatuksen voimalla.

Minusta nyt on tullut vaalikuvaaja; toisena torstaina peräkkäin kuva vaaleista ja vielä Rotuaarilta. Eikös poliitikon jos kenen kuuluisi menestyä ajatuksen voimalla? Ei aina uskoisi. - Mutta tässä sähkötaulua vasten lepäävä pahvipää sähköjänis... saa ainakin minut hyvälle tuulelle. Kuvalle tulee mieleen monta nimeä: "Pahvipää lataa varavoimaa" tai "Ei yksin ajatuksen voimalla" tai "Poliitikon varmuuskopio". Alempaa löytyy pikkukuvasta koko tilanne... Kuva kuvassa. Metakuva. Poliitikon kuva.

Aivojen voimalla

Ajatuksella ohjattavaa käyttöliittymää odotellessa

Runotorstai: Ajatuksen voimalla

Kymmenen vuotta sitten Markus Kajo kuvitteli kahvin ja pullan lentävän ajatuksen voimalla sohvalle, mutta nyt suunnitellaan aivoilla ohjattavaa käyttöliittymää. Ajatusta varten on perustettu uusi tieteenala. Aivokäyttöliittymäteknologia.

Tähän mennessä on tapahtunut:

Vuonna 2004 tietokoneruudun kursori liikahti ensimmäisen kerran aivosähköllä.

Tällä hetkellä Emotiv Systems -yhtiö esittelee uutta peliohjainta,jonka luvataan lukevan pelaajan ajatuksia. Project Epoc -niminen laite on kypärä, joka havaitsee pelaajan aivoissa aikomuksista, tunteista
ja kasvonilmeistä kieliviä sähköisiä signaaleja.

Expressiv-työkalut mahdollistavat pelaajan ilmeiden lukemisen,
joka on mielenkiintoinen lisä pelihahmojen kanssa kommunikointiin.

Affectiv-suite tarkkailee pelaajan tunnetilaa.

Cognitiv-työkalut puolestaan mahdollistavat pelaajan
tietoisten ajatusten ja aikomusten lukemisen ajatuksen voimalla.

Project Epoc ei ole vielä kuluttajamarkkinoilla, mutta sitä esitellään
pelinkehittäjille tämän vuoden Game Developers Conferencessa.

Kymmenen vuotta sitten
Markus Kajo kuvitteli
kahvin ja pullan lentävän
ajatuksen voimalla,
mutta nyt suunnitellaan
aivoilla ohjattavaa
käyttöliittymää
tietokoneelle.

Pian istumme nojatuoleissa
kypärät päässä. Markus syö
mutta minä maistan.
Tällähän pelastuu
metaboliselta oireyhtymältä!

Puhtaita aistimuksia
myytävänä! Ei kolesterolia,
rasvaa, kaloreita!

Mutta aivoilla ohjattavaa käyttöliittymää odotellessamme tyytykäämme näihin käsiin, jota ei pian tarvitse kuin raapimiseen runoilemisenkin muuttuessa aivoilla ohjatuksi.



torstai 8. maaliskuuta 2007

Suomi - Finland

Runo- ja valokuvatorstaissa on aiheena sininen. Ylemmällä osallistun runotorstain, alemmalla valokuvatorstain haasteeseen.

Suomimaisema, runonlaulajan ja ylioppilaan kansallismaisema...Tämä kuva ja runo ... en tiedä mistä tämmöinen syntyi, miksi. Siinä on nyt sitä sinisyyttä... kuin Kuoppamäellä ikään. Kliseeksi asti vai aivan rajoille? En ole pitänyt itseäni pönäkän isänmaallisena, en itsenäisyysjuhlien miehenä. Mutta se suomalainen maisema johon sisäisestikin kietoudun... se on jotain tällaista ja tällaisena lämmintä - kuin villapaita.

Tämä tänään mieleeni kirjautunut runo ja kuva - kuvan olen tehnyt aiemmin Photoshopilla - mielessäni kiertelin iltapäivällä Oulun rotuaaria, enkä voinut olla hätkähtämättä kun näin lipun sinisen ja valkoisen maassa. Näky ja valokuva jäivät vaivaamaan, ja panen senkin kiusaksenne. Se kertoo symbolin voimasta, ja kameran voimasta. Se kertoo kameran subjektiivisuudesta, ei objektiivisuudesta, totuudenmukaisuudesta. Tilanne on tosi, mutta tarkoituksella rajattu. Se on tuolle vaalikandidaatille täysin kohtuuton. Kuvan elementit muodostavat Rotuaarin leppoiseen vaalitunnelmaan verrattuna uuden, toisen todellisuuden. Siinä todellisuudessa rinnastuvat taustan mainoksessa esiintyvän naisen hieman ylimielinen, ovela, hymy vaaliehdokkaan kosiskelevaan ilmeeseen ja vakuutteluun, kuinka juuri sinä olet tärkeä. Kummatkin katsovat kameraan, josta tulee Sinä, vakuuttelun ja ylimielisyyden kohde. Ja edessä on hätkähdyttävästi rytyssä Suomen lipun värit (ei lippu!). Suomi hukassa - vaalikarjaa viedään kuin pässiä narussa!

Kummassakin kuvassa on kyse symbolista, metaforasta ja mielikuvista. Kummankin yhteydessä voidaan puhua totuudellisuudesta, vaikka toinen on valokuvan elementeistä tehty kollaasi, ja toinen tyypillinen dokumentaarinen valokuva. Voihan rotuaarikuvankin kätketty merkitys (jolla ei ole yhteyttä kuvan henkilöihin) olla tosi siinä mielessä että äänestäjää "todella", ainakin mielikuvissamme, viedään kuin pässiä narussa...

Kylläpä oli itsenäisyyttä tihkuva sinisyyspäivä, vaikka ajatukset ensin karkasivatkin niin romatiikan siniseen kukkaan kuin lauantain odotukseen - telkkarista tulee Kieslowskin "Sininen"!
Muuten. Kiellän näiden kahden kuvan kaiken mahdollisen käytön ilman lupaa! Copyright on minun! Vaalikuvalla en kerro mitään kenenkään muun käsityksistä enkä ota kantaa - haluan pohtia valokuvan totuudenmukaisuuden ongelmaa. Omasta mielestäni valokuva on aina kuvaajan tulkinta todellisuudesta, ei kopio siitä.

lauantai 3. maaliskuuta 2007

Piikki pisarassa


Luovan lauantain aiheena on tippa. Tippaa täytyi pysähtyä miettimään - se on kai tippumaisillaan oleva pisara. Ei ihan sama kuin pisara? Pisara sisältää tipan?? Mutta kerran sateen jälkeen kuvasin ruusupensaan pisaroita, joista yksi tässä, ruusunpiikki sisässään - piikki pisaran sydämessä. Mutta tässä piikki estänee pisaraa tipahtamasta.

Kuva on kollaasi, kuvakooste. Käytin kahta kuvaa, taustan tein toisen lehden pisaroista. Enkä malta olla laittamatta myös sitä kuvaa esiin. Kuvassa oleva lehti kuuluu punapajulle (Salix purpurea, koristekasvi Suomessa). Nimestään huolimatta punapajun lehdet (varsinkin alta) ovat voimakkaan sinivihreät, vahapintaiset. Pisarat järjestyvät niihin aina näin! Ovat tosi huonot tipahtamaan. Eri kasvilajeilla on oma kykynsä ja tyylinsä pidätellä pisaroita lehdillään. Toisten lehdille ne eivät jää ollenkaan, toisilla ne säilyvät pitkään. Kyllä ihmeteltävää maailmassa riittää... ja esimerkiksi juolukan ruskalehdiltä löytyy hienoja syyspisaroita.